Inspiraatiota Porista

Pitkä matka Mikkelistä Poriin kannatti ajaa. Asuntomessuilla on aina mukava pyörähtää ja Porissa ei oltu aikaisemmin käyty. Tiukan aikataulun vuoksi kaupunki jäi vähälle huomiolle, sillä omakotirakentajien pääkohde oli tietysti vain messualue. Poriin kannattaa kuitenkin palata kaupungin takia ja tietysti meren takia.
Messuanti oli lähinnä sisustuksellinen. Varmistuimme takan mallista, talon ulkorappauksen väristä, suihkuista ja saunan paneloinnista. Takka onkin nyt tilattu. Meille tulee Tiilerin Pikku-Lauri Funkkis-takka, joka slammataan valkeaksi. Luukut ja piippu tulee kromia. Takan takaseinä ja keittiön takaseinä maalataan tummanharmaaksi, jolloin valkea takka ja keittiön valkeat yläkaapit tulevat hyvin esille. Muuten olohuone-keittiö on valkea ja lattia vaalea. Tavoittelen modernia, suoralinjaista ja vähäeleistä sisustusta, joka sopii suorakulmaiseen kivitaloon. Syksyllä nähdään onnistuiko.
Ulkorappaus on myös pohdituttanut. Väri on selkeä valkea tummaharmaalla sokkelilla. Rappaus on hyvin sileää. Aiomme tehdä rappauksenkin itse. Sisätilojen tasoituksen aloitimme viikonloppuna ja sen innoittamana mies uskoo, että ulkorappauskin onnistuu ruiskun avulla. Minä toimin hanslankarina kykyjeni mukaan.
Välisenät ja sisäkatot ovat viittä vaille valmiit. Viime viikon lopulla otsalankut vihdoin saapuivat ja katon asennut keskeytti sisätyöt. Tänään katto valmistuu lopullisesti.

Jykevät otsalankut jatkavat päätyjen lankkujen linjaa.

Kattovalinta oli meille helppo. Emme halunneet tiilikattoa kuten entisessä talossa. Se on kestävä ja hyvännäköinen, mutta konesaumattu peltikatto sopii kivitaloon. Peltikattojen laatu on noussut edellisestä rakennuskerrasta ja ulkonäkö on myös parantunut. Meidän valinta oli Ruukki Classic Silence, jossa on ääntä eristävä huopa liimattuna pellin alapintaan. Pelti itsessään on ohut ja mattapintainen. Nyt kun pellit ovat katolla, valinta tuntuu oikealta.
Paluumatkalla Porista käytiin myös Tampereen Hervannassa katsomassa opiskelemaan lähtevän pojan ja hänen tyttöystävän uutta opiskelijakämppää. Kehitys kehittyy, sillä heidän asunnossaan on oma parveke, sauna ja erillinen vaatehuonekin!

Pientä säätöä

Sitähän se rakentaminen on: pientä säätöä. Ja välillä vähän isompaakin. Meillä työnjako on selvä. Mies vastaa rakenteista ja minä sisustuksesta. Ne tosin limittyvät ja menevät päällekkäin, joten työmaalla pitää tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat sisustusasioihin ja päinvastoin. Tähän mennessä kaikesta on selvitty, vaikka muutama moka jo harmittaa. Niistä täytyy vain päästä yli ja jatkaa matkaa parhaansa mukaan. Puurunkoisessa talossa joitain juttuja olisi helpompi korjata kuin kivitalossa.
Heinäkuun helteessä on huhkittu onneksi sisätöissä.

Kuuma on silti, vaikka katto suojaa ja ikkunattomassa talossa käy mukava läpiveto. Kattopellit ovat vielä asentamatta, sillä otsalautaerehdys viivästyttää katon valmistumista. Lähiviikkoina kattokin tulee paikalleen.

Makuuhuoneen upouusi väliseinä.

Makuuhuoneet saivat lopullisen muotonsa, kun väliseinä muurattiin tänään. Kulmahuoneet ovat tilavat ja valoisat. Keskimmäisessä on vain yksi ikkuna ja se on vähän pienempi, mutta täysin sopiva lastenhuoneeksi.
Samaan aikaan naapuriin rakentuu useampi talo. Tulevat naapurimme ovat nuoria perheitä. Päiväkotikin valmistuu vinhaa vauhtia naapurikadulle. Vähän kauempana on hoitokoti ikäihmisille. Palveluja löytyy siis vauvasta vaariin. Alueelta ei siis välttämättä tarvitse lähteä, ellei halua.
Huomenna nokka kohti Poria ja asuntomessuja. Jazzit jäävät nyt väliin, sillä takaisin on kiire. Raksa odottaa ja takoo takaraivossa koko ajan. Messuilta löytyy toivottavasti vastauksia viimeisiin sisustusratkaisuihin, muun muassa saunaan, takkaan ja hanoihin. Kaikki muu onkin melko lailla päätetty.

Sisäilmaongelmat kuriin

Viime vuosina on puhuttu paljon sisäilmaongelmista varsinkin julkisissa rakennuksissa, mutta ovat kosteusvauriot tulleet tutuiksi myös pientaloasukkaille. Moni ei tästä syystä enää uskalla rakentaa hartiapankilla, sillä talon myyminen ilman takuuta siitä, ettei kosteusongelmia ole eikä tule, on varmasti hankalaa.
Vanha talomme on pysynyt kuivana ja ongelmilta on 14 vuoden aikana vältytty. Kiitos menee silloisille rakentajille, joista osa on liittynyt jo yläkerran timpuriporukkaan. Kosteusasiat osattiin pitää kurissa ja työmenetelmät olivat hallussa. Silti yhden perheenjäsenen allergiaoireet ovat vaivanneet. Talon rakenteissa ei ole vikaa ja ilmanvaihto toimii kuten tämän ikäisissä taloissa kuuluukin, koneellisesti.
Yhtenä pontimena kivitalon rakentamiseen oli juuri ilma. Useat sanovat, että kivitalossa on helpompi hengittää. Kivitalo on kesällä viileä ja talvella lämmin. Lammin Kivitalojen ulkoseinäharkoissa on eristys harkon sisässä, joten villaa ei tarvita kuin sisäkattoon ja väliseiniin. Ison avoimen tilan lattiaan tulee laatta, joten senkin pitäisi olla helteillä mukavan viileä ja talvella lattialämmitys tekee siitä mukavan lämpimän.
Heinäkuu alkoi raksalla vaihtelevan sään merkeissä. Juhannuksesta lähtien on ollut sateista ja tuulista. Lattianvalu sattui sadepäivään, mutta sinänsä se on vain hyvä asia, sillä lattiahan ei saa kuivua liian nopeasti, ettei se halkeile.
Heti seuraavana päivänä alkoi välikaton rakennus ja Kiviunelmamme on taas piirun verran enemmän talon kuin rakennustyömaan näköinen. Muutto väliaikaiskotiin lähestyy. Voi tätä tavaran määrää, mikä kiireiseen lapsiperheeseen on kertynyt yli kymmenessä vuodessa. Onneksi uudessa talossa on pienempi varasto eikä autotallia: tavaraa ei mahdu säilömään vaan se on laitettava heti kiertoon.

Tuleva olohuone ja keittiö kuvattuna terassin ovelta.

Jykevät liimapuupalkit jäävät näkyviin räystäiden alle.